Puolimatkassa

Ainahan täytyisi olla yksi tai useampi tavoite, joita kohti kulkea. Myönnän, olen huono asettamaan konkreettisia ja realistisia tavoitteita, vaikka minussa elääkin melkoinen suunnittelija ja elämän aikatauluttaja. Vielä harvemmin asettamiani tavoitteita on tullut kerrottua juuri kenellekkään. Ensimmäinen ääneen sanottu tavoiteeni ei kuitenkaan yllätä teistä yhtäkään.

Kuvasta päätellen tavoite voisi liittyä urheiluun ja ulkoiluun, eikä se mene pieleen laisinkaan. Epätoivoa tuottanut loskainen ja sateinen alkutalvi on historiaa ja tällä hetkellä olen hymyssä suin siitä, että tavoitteeseen pääseminen on jo ohittanut puolivälin, mikä tarkoittaa 512 hiihdettyä kilometriä. Se on jo enemmän kuin yhtenäkään menneenä talvena ja täytyy todeta, että Etelän lumille tavoite on korkealla ja laduilla tulisikin viihtyä tiiviisti. Onneksi viime päivien hiihtoilmat ovat olleet tavoitteeseen pääsemisen kannalta suotuisat. Ja mikä ihaninta, tänään hiihtolenkin kruunasivat auringon säteet ja tällaisia kuvankaltaisia päiviä toivotaan nyt lisää.

Luistavia hiihtokelejä!