keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Hitti vai huti?



Meitä pitkään palvelleen ruokapöydän kohtalo oli vaakalaudalla jo muuttokuormaa pakatessa. Kuitenkin kevään kiireet ajoivat ratkaisuun, että vanha pöytä lähtee Etelän reissulle. Kovin pitkään ei pöydän reissu kestänyt, sillä nyt on ollut aikaa suunnitella ja puntaroida erilaisia ratkaisuja ja vanhan pöydän oli aika väistyä tieltään, kun tilalle syntyi pienellä budjetilla tilaan sopiva tee-se-itse ruokapöytä.

Pöytälevy valinnassa päädyimme koivuvaneriin. Usein koivuvaneriin törmätään tietämättään muun muassa veneissä, opastetauluissa ja liikennemerkeissä, mutta se on myös erinomainen huonekaluvaneri, koska se kestää iskuja ja kovaa käsittelyä, on ympäristöystävällinen ja helppo hoitoinen. Kaiken lisäksi vaneri on edullinen ratkaisu. Vaneria saa miltei kaikista rakennustarvikeliikkeistä, mutta meidän tekemän hintakyselyn mukaan reilusti tuplahinnalla. Ostimme oman levyn paikalliselta vanerin välittäjältä, jossa vanerilevy sahattiin meidän mittojen mukaisesti. Laadukkaan vanerilevyn löytäminen voi olla haasteellista, sillä useimmissa levyissä on selvästi erottuvia "palapeli paikkoja". Vanerilevy on 21mm paksu ja sillä on kokoa 130x80.



Pöytälevyn jalkoina toimivat Ikean pukkijalat. Pinnan käsittelyyn käytin valkoista, puolihimmeää kalustelakkaa. Maalasin pelkästään pinnan, sillä halusimme jättää reunoilla olevat viilu kerrokset esille, koska sehän itsessään on se vanerin idea. Reunojen käsittelyä vielä pohditaan, otetaanko esiin rypsiöljy, joka tekee reunoista vaalean ruskeat vai käytetäänkö väritöntä lakkaa. 







Vanhat tuolit ajavat asiansa niin kauan, kunnes tilalle löydetään vanhoja ja hyväkuntoisia pinnatuoleja. Vinkatkaa jos jollain on tuoleja ylimääräisenä.


Mitäs tykkäätte?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti